Teksti ja kuva: Tuomo
Tarinan aikaisemmat osat löydät edellisistä blogiteksteistä!
Kolmas harjoitusviikko on tahkottu ulko- ja sisäkiipeilyn sekä maantiepyöräilyn merkeissä. Treeniviikko alkoi lauantaina työpäivän jälkeisellä köysikiipeilyretkellä Imatran Korpjärvelle, jossa kiipeily venähtikin lamppujen valossa aamuyön tunneille. Kiipeily oli harjoitussuunnitelman mukaisesti määräpainotteista eli enemmän toistoja hieman helpommille reiteille. Köysikiipeilyssä muuveja tuli mukavasti vaikka kiivettyjen reittien kokonaismäärä jäi viiteen.
Viikon aerobisen osuuden polkaisin sunnuntaina ja maanantaina pyöräretkellä Mäntyharjulle. Ajoa yhteensä n. 9 tuntia n. 130 bpm:n keskisykkeillä. Viimeaikaisen fillari-innostuksen huomaa ainakin aerobisen kunnon parantumisena. Pyöräillessä tämä näkyy siinä, että useammankin tunnin ajon jälkeen jaksaa vielä kiihdytellä ylämäkiin tai ajaa maastopyörällä tuttuja lenkkejä entistä kovempaa ja jatkuvammin ilman löysäilyä välissä.
Parantuneen aerobisen kunnon vaikutuksia kiipeilyyn on vaikeampi havaita, mutta lievää palautumisen nopeutumista talven kiipeilytreeneihin verrattuna saattaa olla havaittavissa. Lisäksi yleisolo tuntuu selkeästi energisemmältä! Pidempien pyörälenkkien ajaminen kiipeilyn näkökulmasta ei liene tehokkainta mahdollista harjoittelua, mutta sen vaikutukset aerobiseen kuntoon ja henkiseen hyvinvointiin ovat kuitenkin sen verran positiivisia, että ajamista tulee varmasti jatkettua myös jatkossa.
Vaikeampia reittejä
Tämän viikon ”uutuutena” treeneihin on tuotu mukaan myös hieman kovempia kiipeilyharjoituksia. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että tein viikon viimeisen harjoituksen tehopainotuksella. Tehoharjoituksessa kiivettyjen reittien kokonaismäärä määrätreeniä alhaisempi. Jos määräpainotteisessa harjoituksessa tavoitteenani on ollut kiivetä 12-15 reittiä, niin tehotreenissä mukana on yksi tai kaksi selkeästi vaikeampaa reittiä ja harjoituksessa kiivettyä kokonaismäärää on pudotettu esim. 6-10 reittiin.
Näitä vaikeampia reittejä projektoin esim. 1-2h, mutta tarkoituksena olisi kuitenkin saada ne kiivettyä yhdessä harjoituksessa. Jos näyttää, että reitti uhkaa jäädä kiipeämättä, olen helpottanut sitä tarpeen mukaan vieressä olevilla helpommilla otteilla, jotta saan sen lopulta kiivettyä. Näin muuveja tulee treenattua ja kiipeilyn kannalta oleellinen liikkuminen paranee. Seuraavassa harjoituksessa helpotettu projekti saattaa mennä jo ”oikeilla” otteilla.
Tekniikkaa unohtamatta!
Mielestäni keskeistä kiipeilyssä kehittymisen kannalta on muistaa myös liikkumisen ja tekniikan tärkeys kaiken määrä-, teho- ja voimaharjoittelun ohella! Jostain syystä voimatreenit nousevat treeniblogeissa ja kirjoittelussa ensimmäisenä esiin, eikä seinällä liikkumisesta juurikaan puhuta. Voimasta ei seinällä ole juuri hyötyä jos sitä ei käytetä oikea-aikaisesti ja oikeaan suuntaan. Liikkumisen ja kiipeilytekniikan harjoittelu onkin mielestäni keskeistä varsinkin vähemmän aikaa harrastaneen näkökulmasta! Liian usein näkee muuveja tahkottavan ilman mitään yritystä pohtia mistä epäonnistuminen johtuu. Reitin kiipeämistä oleellisesti helpottaa jos keksii mikä menee pieleen…
Alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoituksenani oli tehdä vielä tuleva viikko määrätreeniä, mutta nyt tuntuu siltä, että kiipeilyn suhteen kevyempi viikko tulee ensiviikolla tarpeeseen. Olen huomannut tällaisten kevyempien viikkojen parantavan treenimotivaatiota entisestään ja antavan keholle tarvittavaa lepoa kiipeilystä.
Tulevan viikon treeniblogissa käydäänkin läpi tekemiäni tekniikkatreenejä, otetaan mukaan lisää kehonhuoltoasiaa ja määrätreenijakson yhteenveto!
Seuraava teksti ilmestyy perjantaina 24.7