Teksti: Tuomo (päivitetty 19.4.2016)
Kiipeilijät käyttävät keskinäisissä keskusteluissaan erikoista sanastoa, jota lajiin perehtymättömän on alkuun vaikea ymmärtää. Termistö sisältää paljon englannista suomennettuja lainasanoja.
Tähän on kasattu sanasto vasta-alkajan näkökulmasta, eikä se mene kovin syvälle tekniseen termistöön. Alkuun tällä kuitenkin pääsee.
Lue sanasto, jotta tiedät mistä kiipeilijät puhuvat ja voit päteä baarissa hienommin uudella harrastuksellasi! Eli tässäpä BoulderSaimaan
Kiipeilijä – suomi – kiipeilijä sanakirja vol. 2.0
A
Apinaindeksi/ape index – Kiipeilijöiden käsien suhteellista pituutta kuvaava lukuarvo. Esimerkki: allekirjoittaneen ”siipien kärkiväli” kädet levitettynä on noin 179cm ja kehon pituus 183cm, jolloin apinaindeksi on -4cm (”Siipien kärkiväli” – kiipeilijän pituus = ape index). Kiipeilyssä positiivinen apinaindeksi on usein edullinen ts. pitkät kädet suhteessa vartalon pituuteen.
B
Beta – “ohje” tai neuvo miten reitti kiivetään. ”Onko beetaa tuohon siniseen reittiin” eli kysyjä haluaa vinkkejä tai neuvoa miten sininen reitti kiivetään.
Boulderointi – Matalilla seinillä tapahtuvaa vapaakiipeilyä, jossa ei käytetä köysiä. Kiipeilyalueen alla suojapatja, joka pehmentää alastuloa kiipeilijän podotessa. Alunperin köysikiipeilyn harjoitteluun käytetty kiipeilyn muoto, joka on myöhemmin eriytynyt omaksi lajikseen. Suosituin kiipeilyn muoto Suomessa sen helpon lähestyttävyyden ja hyvien harrastusmahdollisuuksien vuoksi. ”Jos köysikiipeily on kestävyysjuoksua, vastaa boulderointi intensiteetiltään 110m aitajuoksua. Voimaa, tekniikkaa ja kehonhallintaa”.
C
Celciusaste – Lämpötilan yksikkö, joka kertoo kiipeilijälle paljon siitä kannattaako ulos lähteä kiipeilemään ollenkaan. Lämpötilan nousu vaikuttaa merkittävästi kitkaan (ks. kitka) käsien hikoilun lisääntyessä, jolloin käden ja kiven välinen kitka pienenee ja kiipeily vaikeutuu. ”On aivan maaginen kitka!” tokaisee kiipeilijä värjötellessään kiven vieressä ilman paitaa kahden asteen pakkasessa.
D
Diagonaali – Kiipeilytyyli, jossa liikkuvan käden kylki tulee liikkeessä seinää vasten (vertaa frogi-tyyli). Usein käytetty varsinkin jyrkillä kiipeilijään päin kallistetuilla seinillä (ks. hänkki). Vähentää tietyissä liikkeissä tarvittavaa voimaa hyödyntäen keskivartaloa ja jalkoja liikkeen tekemiseen.
Drop-knee – Edistynyt jalkatekniikka, jossa kääntämällä polvea alaspäin saadaan jalkaotteelle tarvittava paine. Hurissalon ”Tomin hänkki” nimisellä reitillä ehkä Suomen hienoin/tunnetuin drop-knee muuvi.
E
Endorfiini – Lukuisten yritysten jälkeen onnistumista seuraava keskushermostossa esiintyvä välittäjäaine. Sitoutuu hermoston opioidireseptoreihin, saaden aikaan mielihyvän tunnetta ja samalla vähentäen vertavuotavien käsien aiheuttamaa kivun tunnetta.
F
Flash – Kiipeilysuoritus, jossa kiipeilijä nousee reitin ensimmäisellä yrittämällään. Kiipeilijällä on ennakkotietoa reitistä tai on nähnyt toisten suorituksia reittiiin. Boulderoinnissa flashinä pidetään myös suoritusta, jossa kiipeilijä kiipeilee reitin ensimmäisellä yrityksellä vaikka on aikaisemmin tunnustellut otteita. Otteissa ei kuitenkaan saa roikkua jos haluat suorittaa flash suoritteen. Vrt. on-sight ja red-point
Fontainebleau A.K.A Fontsu – Boulderkiipeilyn mekka, josta kaikki sai alkunsa. Noin tunti Pariisista kaakkoon. Erittäin paljon loistavaa kiipeilyä kaikille. Paljon slouppereita, hiekkaa ja kiviä. Must visit!
Friendly foot – Haisevatko kiipeilykenkäsi? Tämä keijupulveri auttaa varmasti! Toimii myös muissa kengissä. Vahva suositus! Ripaus tätä kenkiin käytön jälkeen ja hajut pysyvät poissa.
Frogi – Kiipeilytyyli, jossa kiipeilijä etenee rintamasuunta kiveä/seinää kohti ja jalat auki muistuttaen etäisesti sammakkoa.
G
Gaston – Tyypillisimmin sivuttain kiipeilijäänpäin oleva listaote, johon tartutaan peukalo alaspäin. Vertaa saideri. Gastonit ovat usein haastavia olkapäille, joten huolellinen lämmittely ja olkapään hallinta auttaa välttämään loukkaantumisia.
Greidi – reitin vaikeutta kuvaava subjektiivinen merkintä. Käytössä useita erilaisia (Fontsu, jenkeillä oma köysireiteille ja boulderiin, Saksassa, kansainvälisellä kiipeilyliitolla omansa jne.). Ensinousija ehdottaa greidiä ja reitin kiipeilijät ovat joko samaa tai erimieltä greidistä, jolloin pikkuhiljaa muodostuu konsensus. Vaikeusasteet ovat kuitenkin loputtoman spekuloinnin kohde kiipeilypiireissä. BoulderSaimaalla reitit greidattu hyvin karkeasti viidellä erivärisillä lapuilla. Silti niistäkin jaksetaan vääntää kättä lähes päivittäin…
Suomessa ulkokiipeilyssä käytetään pääsääntöisesti Ranskasta tuttua asteikkoa. Reitit greidataan siinä merkinnöillä 3, 3+, 4, 4+, 5, 5+, 6A, 6A+, 6B, 6B+, 6C, 6C+, 7A, 7A+ jne. Mitä suurempi numero sitä vaikeampi reitti. Kirjaimet ja merkit numeron perässä tarkentavat skaalaa lisää. Vaikeimmat ulkoboulderit maailmalla ovat 8C+ ja köysireitit 9B+.
H
High ball – ”Yläpallo” korkea boulder-reitti ulkokiipeilyssä. Hyvin suhteellinen ja subjektiivinen käsite, jonka määrittelyyn vaikuttaa mm. alastulon laatu (kivikkoa vai tasaista yms.). Myös raja highballien ja vapaasoolokiipeilyn (ilman köysiä/varmistuksia tapahtuva kiipeily) välille on hankala vetää.
Huukit – Jalkatekniikoita, joissa joko varpailla tai kantapäällä käytetään otetta. Usein hyvällä huukilla saadaan kädeltä painoa pois, jolloin käden liikuttaminen mahdollistuu. Kantahuukit (heelhook) ja varvashuukit (toehook).
Hänkki – Kiipeilijään päin kallistettu seinä. Myös kiipeilykeskus Hämeenlinnassa.
I
Isä – Toivottavasti auttaa ja tukee kaikkia kiipeilyharrastuksessaan. Tärkeä.
J
Jokamiehenoikeudet – Ainutlaatuiset oikeudet Suomessa maastossa liikkumiseen. Eivät kuitenkaan anna lupaa kiipeilyn vapaaseen harrastamiseen (reittien putsaaminen ja pulttaus!), joten ota yhteyttä maanomistajaan, paikalliseen kiipeilyseuraan ja/tai Suomen kiipeilyliittoon löydettyäsi potentiaalisen kiipeilypaikan. Oikeudet tuovat mukanaan myös vastuun yhteisestä ympäristöstä ja harrastuspaikoista, joten käyttäydy asiallisesti, älä meuhkaa ja siivoa omat ja muiden roskat pois luonnosta. Harjaa myös tikkimerkit pois lähtiessäsi (ks. tikkimerkit)!
Jääkiipeily – Sisukkaiden, taitavien ja kovahermoisten tyyppien laji, jossa jääseiniä edetään hakkujen ja kenkiin kiinnitettävien jäärautojen avulla. Vaatii taitoa ja voimaa vähintään saman verran kun vapaakiipeily, mutta lisäksi mukana enemmän myös ”henkisiä” aspekteja jään arvaamattomuuden ja putoamisen vuoksi. Jääkamoihin putoamista suositellaan vältettävän. ”Leader must not fall!” on jääkiipeilijöille tunnusomainen lause… Respect!
K
Kitka – Fysikaalinen suure, joka kuvaa kahden kappaleen liikkeen aloittamista vastustavaa voimaa (kysy lisää lähimmältä fyysikolta). Kiipeilyssä erittäin oleellinen, jotta kengät ja sormet pysyvät otteilla. Hyvä kitka erittäin merkittävä varsinkin vaikeammissa otteissa, kuten pienissä listoissa ja slouppereilla (ks. lista ja sloper). Myös Suomalainen otevalmistaja.
Krimppi – Usein listoilla käytetty otetyyppi, jossa otteeseen kiinni tarttuvat sormet ”lukitaan” peukalolla. Usein vahvin tapa ottaa kiinni listoista. Kuormittaa paljon sormia, joten maltti krimppien käytössä on valttia!
Kruksi – Reitin vaikein kohta. Voi olla yksittäinen muuvi eli liike tai kokonainen sekvenssi (ks. sekvenssi).
L
Lista – Ote, josta saadaan kiinni vain sormien päillä. Usein pienehköjä. Koon kasvaessa puhutaan kahvoista.
M
Mankka – Mangnesiumkarbonaatti. Magnesium- ja karbonaatti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Käytetään kiipeilyssä absorboimaan ihon hikoilun aikeuttamaa kosteutta, joka muutoin huonontaa kitkaa käden ja kiven/muovin välissä.
Muuvi – Yksittäinen liike reitillä. Muuvi on kädellä tai jalalla reitillä tehty liike. Muuveja yhdistämällä saadaan aikaan sekvenssi ja sekvenssejä yhdistämällä tietyn reitin beta.
Mätsi – Liike, jossa molemmat kädet tai molemmat jalat tuodaan samalle otteelle. Äkkinäiset puhuvat myös tuplaamisesta, mutta emme suosittele mikäli haluat identifioida itsesi kokeneena kiipeilijänä…
N
Nestemankka – Nestemäinen mangnesiumkarbonaatti, jossa normaali mankka on sotkettu alkoholiin. Nestemäisenä helpolmpi levittää käsiin ja muodostaa hyvin käsien kostumista estävän kerroksen. Sotkee paikkoja huomattavasti normaalia mankkaa vähemmän (ei pölyä, ei tartu otteisiin niin hyvin) ja on tehokkaampaa. Loistavaa tavaraa, suosittelemme kokeilemaan! Käytetään pelkästään tai normaalin mankan ohella. BS:n hyllystä löytyy kahta erilaista testiin… Ei elintarvikekäyttöön alkoholista ja etäisestä pullataikinan tuoksusta huolimatta.
O
On-sight – Köysikiipeilyssä käytetty termi, joka kuvaa suoritusta, jossa kiipeilijä suorittaa onnistuneen nousun köysireitille ensimmäisellä yrittämällä ja ilman ennakkotietoa reitistä (kuvat, videot tai katsomalla toisten suorituksia). Ainut tieto jota kiipeilijällä on reitistä on toposta saatu tieto reitin paikasta ja vaikeudesta. On-sight kiipeilyä pidetäänkin usein urheilukiipeilyn kuninkuuslajina sen haastavuuden vuoksi. Vrt. flash ja red-point
Ote – Kohta kivessä tai seinällä jota kiipeilijä käyttää etenemiseen reitillä. Huom. ei palikka, tartunta, kiinnike, käikäle tms. Se on ote!
Open hand – Tarkoitaan käsien ja sormien asentoa, jossa käsi on otteella avoimena (vertaa ”krimppi”). Käytetty usein esim. slouppereilla kiivetessä.
P
Pintsi – Otetyyppi, jossa otetta puristetaan peukalon ja muiden sormien väliin.
Pädit – Ulkokiipeilyssä käytettävät putoamisalustat. Huomattavasti sisäkiipeilypatjoja pienempiä ja ohuempia (yllätys!), joten sijoittelulla ja spottauksella (ks. spottaus) ulkokiipeilyssä tärkeä rooli!
R
Red-point – Kiipeilysuoritus, jossa kiipeilijä on harjoitellut nousua aikaisemmin eli ”työstänyt” reittiä. Useimmiten kiipeilijöiden vaikeimmat reitit ovat red-point suorituksia, sillä tietyn reitin harjoittelu auttaa itselle vaikeiden reittien kiipeilemisessä. Vrt. on-sight ja flash.
Reitti – Otteista koostuva kohta kivestä tai seinällä, jota pitkin etenemällä kiipeilijä pääsee ylös. Ulkoreiteillä ensinousian hahmotuskyky ja visio usein oleellinen reitin kannalta. Sisäreiteillä reitintekijä muodostaa reitin laittamalla valitut otteet seinälle sopivaksi katsomaansa järjestykseen tavoitteena aikaansaada haastava,mukava tai opettavainen reitti. Äkkinäisen kiipeilijän on kuultu puhuvan myös radoista. Ratoja on kuitenkin ratapihalla, vaan ei kiipeilyseinällä…
S
Saideri – Listaote, jossa kiinniotettava otepinta on kiipeilijästä poispäin. Otteeseen tartutaan peukalo ylöspäin.
Sekvenssi – Tietyn reitin liikkeiden eli muuvien yhdistelmä. Köysireiteillä esim. kruksisekvenssi tarkoittaa reitin vaikeimman kohdan liikesarjaa.
Sessio – Kiipeilijöiden usein käyttämä termi varsinkin ulkokivillä tehdyistä projektointi-/kiipeilykerroista. ”Oliko hyvä sessio Molesterilla eilen” tai ”Monta sessiota meni Kreskianon kiipeämiseen?”
Sloper/sloupperi – Pyöreä otetyyppi, josta vesi valuu pois päältä. Haastaa kiipeilijää liikkumaan hyvin, sillä slopereista tulee ”vetää oikeaan suuntaan” kiivetessä. Tarkkoja kiipeilijän asennosta. Hyvä kitka tärkeää slopereilla kiipeillessä, sillä kiinni pysyminen perustuu paljon kitkaan käden ja otteen välissä.
Släbi – Kiipeilijästä poispäin kallistuva ns. positiivinen seinäkulma.
Spottaus – Boulderoinnissa käytetty kiipeiljän varmistustapa, jossa ”varmistaja” huolehtii siitä, että kiipeilijä putoaa pädeille ja mieluusti jaloilleen. Spottaajan tehtävänä on siis käsillään ohjata putoavan kiipeilijän yläselkään tai takapuoleen osumalla ohjata lentorata siten, että hän osuu patjalle ja edesauttaa kiipeilijää putoamaan jaloilleen. Usein spottaus muistuttaa putoavan kiipeilijän jarruttamista ja ohjaamista ilmassa. Spotatessa kannattaa huomioida peukalon pitäminen kiinni kämmenessä, jolloin peukalo ei venähdä kovissa pudotuksissa. Kannattaa harjoitella ennen korkeampiin reitteihin siirtymistä. Spottaaja on ulkobouderoijan paras kaveri, joka mahdollistaa harrastuksen jatkamisen!
T
Tekninen kiipeily – Kiipeilyn muoto, jossa reitillä edetään teknisiä apuvälineitä käyttäen ns. ”kamoista vetämällä”. Teknisessä kiipeilyssä alalajeja sen mukaan käytetäänkö etenemiseen käytettyjen metallikiilojen asennukseen vasaraa vai edetäänkö seinällä pelkästään kiiloja ja liikkuvaleukaisia varmistusvälineitä käyttämällä. Haastavaa ja kuulemma ”henkistä” touhua ks. jääkiipeily.
Tikki/tikkari – Käyttöyhteydestä riippuen tarkoitetaan joko kiivettyä reittiä -> ”saitko tikin listaan”(tikkilista), eli ”saitko reitin kiivettyjen reittien listalle”. Toisaalta voidaan tarkoittaa myös varsinkin ulkokivillä ja kallioilla otteiden merkkaamiseen käytettyjä mankalla piirrettyjä viivoja. Tikkimerkkejä on syytä käyttää maltilla eli ei 50 cm viivoja täysin näkyvillä olevaan otteeseen! Lisäksi merkit tulee harjata pois kiipeilyn jälkeen!
Toppi – Reitin korkein kohta eli reitin loppu. ”Topata” eli kiivetä reitin päälle esim. ulkona kiivetä kiven päälle tai sisällä topattavien seinien päälle.
U
Underi – Alaote, jossa otteen tarttumapinta on otteen alapuolella. Usein puhutaan myös vitseikkäästä ”alakilauksesta” englanninkielen undercling termistä johdettuna. Tiukkoja muuveja hauiksille ja tuntuu usein erikoiselta myös ranteessa.
V
Vapaakiipeily – Kiipeilyn muoto, jossa reitillä etenemiseen käytetään vain käsiä ja jalkoja (vs. tekninen kiipeily). Boulderointi, sporttikiipeily ja trädi ovat vapaakiipeilyä. Korkeammilla reiteillä (sportti ja trädi) vapaakiipeilyssä käytetään köysivarmistuksia (vs. vapaasoolo, jossa kiipeillään korkeita reittejä ilman varmistusta = putoaminen aiheuttaa yleensä vakavan loukkaantumisen tai kuoleman).
Vertti – Vertikaalinen eli pystysuora tai lähes pystysuora seinä (vertaa släbi ja hänkki).
Y
Yrkkä – eli yritys suorittaa valittu reitti reitti. “Otan vielä yhden yrkän” tokaisee kiipeilijä kymmenen kerran reittiä yrittäessään. ”Vika yrkkä” on kiipeilijälle hyvin joustava käsite joten ei sovi ajan mittaamiseen (huom. kotona odottavat puolisot). Usein ”vikoja yrkkiä” otetaan vähintään noin kymmenkunta.
Å
Åland – Ahvenanmaa. ”Ulkomaanmatkailua” kotimaassa kiipeilyn perässä. Kiipeily Ahvenanmaalla poikkeaa paljon Manner-Suomesta, sillä sieltä löytyy kattoja ja erikoista kiveä ja erilaisia otteita. ”Ahvenanmaalaista palikkakiipeilyä”. Hyvä kohde kerran kesässä. Kauniit maisemat ja hyvää omenamehua.
Ä
Äiti – Toisinaan mielessä tiukassa paikassa ”tästä ei kyllä äitille puhuta mitään tai ei enää ikinä päästä lähtemään”. Toivottavasti auttaa, mahdollistaa ja tukee kaikissa käänteissä. Tärkeä.
Ö
Öl – Ahvenanmaalainen palautusjuoma.